LÄMPÖYRITTÄMINEN
Mitä lämpöyrittäminen on? Lämpöyrittämisessä lämmöntuottaja – lämpöyrittäjä vastaa lämpölaitoksen polttoaineen toimituksista sekä laitoksen hoidosta, puhtaana pidosta ja päivystämisestä. Lämmönostaja huolehtii pelkästään energian kulutuksesta ja energialaskun maksamisesta kuukausittain.
Minkälainen on hyvä lämpöyrittäjäkohde?
Hyviä lämpöyrittäjäkohteita ovat kuntien, yritysten ja yhteisöjen omistuksessa olevat suuret kiinteistöt, joissa on suuri energiankulutus. Kiinteistössä on hyvä olla valmiina vesikeskuslämmitys. Yleensä polttoaineena on aikaisemmin ollut öljy. Vanhat öljylämmityslaitteet voidaan jättää vara- ja huipputehojen tuottamista varten.
Mitä hyötyä lämpöyrittäjyydestä on kiinteistönomistajalle?
Kiinteistönomistaja saa kotimaisella polttoaineella tuotettua energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Energian hinta on sama tai hieman halvempi kuin öljylämmityksessä. Lisäksi lämmönostajan ei tarvitse huolehtia päivystämisestä eikä polttoaineen toimituksista. Lämpölaitosinvestoinnin tekee tapauskohtaisesti kiinteistönomistaja tai lämpöyrittäjä. Lämpöyrittäjän tehdessä investoinnin säästyy lämmönostajalta pääomaa muihin yrityksen kannalta tärkeisiin investointeihin.
Mitä hyötyy lämpöyrittäjä?
Tyypillinen lämpöyrittäjä on maanviljelijä, joka perusmaatalouden lisäksi harjoittaa turvetuotantoa tai metsätaloutta. Myymällä turvetta tai energiapuuta lämmöksi jalostettuna alkutuotannonharjoittaja saa nostettua tuotteensa jalostusastetta ja saa näin lisäansioita.
Lämpöyrittäjyyden tulevaisuuden näkymiä
Tällä hetkellä Suomessa on noin 200 lämpöyrittäjäkohdetta, joista noin ¼ on Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksen toimialueella. Valtakunnallinen tavoite on saavuttaa 500 lämpöyrittäjäkohteen lukumäärä vuoteen 2007 mennessä. Suhteellisen hyvät investointituet ja kotimaisen-, ympäristöystävällisen energiantuotannon arvostaminen takaavat valoisan tulevaisuuden tulevillekin lämpöyrittäjille.
Esimerkkejä lämpöyrittäjyydestä
1. Case - Beam Net
Beam Net on Kurikan Mietaalla entisen tiilitehtaan kiinteistössä toimiva yritys, jonka toimialana on toimitilojen vuokraus metallialan yrityksille.
Case - Beam Net
|
2. Case - Halkosaari
Halkosaaren koulu Ylistarossa lämpenee paikallisella hakkeella.
Case - Halkosaari
|
3. Case - Karting Centter
Omistaja yrittäjä Petri Ovaska päätyi kotimaiseen energiaan kiinteistöllään.
Case - Karting Centter
|
4. Case - Kuortaneen energiaosuuskunta
Kuortaneen kunta etsi pitkään vaihtoehtoja kotimaisen polttoaineen käytön lisäämiselle. Osuuskunnan perustaminen antoi lopullisen sykäyksen hankkeen toteutumiselle. Osuuskunta perustettiin vuonna 2000 ja siinä on 10 jäsentä. Osuuskunta aloitti lämmöntuottamisen omalla 700 kW laitoksella vanhainkodin alueella 2001.
Case - Kuortaneen energiaosuuskunta
|
5. Case - Lehtimäen energiaosuuskunta
Lehtimäen kunnassa suunniteltiin pitkään, että taajamassa siirryttäisiin käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Paikallisten alkutuotannonharjoittajien innostuminen osuustoiminnasta antoi lopullisen sykäyksen hankkeen toteutumiselle. Osuuskunta perustettiin 2002 ja siinä on 25 jäsentä.
Case - Lehtimäen osuuskunta
|
6. Case - Urho Viljanmaa Oy
Urho Viljanmaa OY on Juho Viljanmaan vuonna 1916 Jalasjärven Jokipiihin perustama yritys, joka valmistaa nykyään Jalas ja Topman merkkisiä kenkiä n. 800 000 paria vuodessa.
Case - Jalas
|
|